VASTAPUU. Osa I: Jäämistö

Kati Leinonen

Appiukkoni kotitila Kinahmon kylässä Pohjois-Karjalassa on nimeltään Vastapuu. Tila on liki alkuperäisessä kunnossa ja sen rakennukset täyttyneet edesmenneiden ihmisten tavaroista. Ne kantavat muistoja ja samalla muistuttavat katoavaisuudesta. Talon edesmenneen isännän Heikin 70-luvulla hakkaamat polttopuut ovat täynnä tunnearvoa – ne ovat kuin pyhäinjäännöksiä, joihin ei appiukoni eläessä saanut koskea. Appiukoni kuoltua kaivoin puut varastosta varovaisin ottein ettei vuosikymmenten saatossa niiden pintaan kertynyt toukkien kaivertama puupöly ravisisi pois. Kuvasin muotokuvia Heikin haloista, varastoin ne turvallisempaan tilaan. 

Heikin halot ja niihin latautunut tunnearvo ovat muun muassa historiaa ja katoavaisuutta käsittelevän projektini alkupiste. Tilan jäämistöä tutkien rakennan eräänlaisen muotokuvan sen perustajista, jotka tulivat siirtokarjalaisina Ruskealasta.

Käynnissä oleva projekti laajenee käsittelemään nykypäivän siirtolaisuutta 40-luvun siirtokarjalaisuuden rinnalla. Tilan kunnostamisen ja maiseman eheyttämisen kautta pohdin myös maaseudun nykytilaa leikitellen ajatuksella sen eheytymisestä. Projekti on saanut Koneen säätiön apurahan. 

Kati Leinonen (s. 1974) on Oulussa asuva valokuvataiteilija, joka työskentelee monipuolisesti valokuvan ja videon parissa. Leinonen on opiskellut valokuvaa London College of Printingissä (BA) ja audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin yliopistossa (TaM). Hänen töitään on ollut esillä yksityisnäyttelyissä muun muassa Oulun taidemuseossa, Hippolytessä,  Pohjoisessa valokuvakeskuksessa, Nykyajassa, Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tilassa sekä lukuisissa ryhmänäyttelyissä kuten Taylor Wessing Photographic Portrait Prize 2018 -näyttelyssä Lontoon National Portrait Galleriassa.

Facebook                     Instagram                     Twitter